Exodus 15

Israelilaisten kiitosvirsi

1Silloin Mooses ja israelilaiset veisasivat Herralle tämän virren. He sanoivat näin: "Veisaan Herralle, sillä hän on hyvin korkea. Hevoset ja miehet hän mereen syöksi. 2Herra on väkevyyteni ja ylistysvirteni. Hänestä tuli minulle pelastus. Hän on Jumalani, ja ylistän häntä, hän on isäni Jumala, ja kunnioitan häntä. 3Herra on sodankävijä. Herra on hänen nimensä. 4Faraon vaunut ja hänen sotajoukkonsa hän suisti mereen, hänen valiovaunusoturinsa hukkuivat Kaislamereen. 5Syvyys peitti heidät. He vajosivat pohjaan kuin kivi. 6Sinun oikea kätesi, Herra, on suuri voimassa. Sinun oikea kätesi, Herra, murskaa vihollisen. 7Valtasuuruudessasi kukistat vastustajasi. Päästät vihasi valloilleen, ja se kuluttaa heidät kuin korret. 8Vihasi puhalluksesta vedet kasaantuivat, laineet seisahtuivat röykkiöiksi, syvyyden aallot hyytyivät keskelle merta. 9Vihollinen sanoi: Ajan heitä takaa ja saavutan heidät. Jaan saaliin ja tyydytän heissä kostonhimoni. Paljastan miekkani, ja käteni hävittää heidät.' 10Tuulesi puhalsi, ja meri peitti heidät. He upposivat mahtaviin vesiin kuin lyijy. 11Herra, kuka on vertaisesi jumalien joukossa! Kuka on vertaisesi, sinä pyhyydessä jalo, sinä ylistettävissä teoissa pelottava, sinä ihmeiden tekijä! 12Ojensit oikean kätesi, ja maa nielaisi heidät. 13Mutta armossasi sinä johdatit lunastamaasi kansaa ja veit sen voimallasi pyhään asuntoosi. 14Kansat kuulevat sen ja vapisevat, tuska valtaa Filistean asukkaat. 15Silloin pelästyvät Edomin ruhtinaat, Mooabin päämiehet valtaa vapina, kaikki Kanaanin asukkaat menehtyvät pelkoon. 16Kauhu ja väristys valtaa heidät. Käsivartesi väkevyyden tähden he käyvät mykiksi kuin kivi. Sinun kansasi, Herra, kulkee perille, kulkee perille se kansa, jonka olet hankkinut itsellesi. 17Viet heidät perille ja istutat heidät vuorelle, joka on perintöosasi, paikkaan, jonka sinä, Herra, olet asunnoksesi valmistanut, pyhäkköösi, Herra, jonka kätesi ovat tehneet. 18Herra on kuningas aina ja iankaikkisesti."

19Sillä kun faraon hevoset ja hänen sotavaununsa ja ratsumiehensä menivät mereen, Herra palautti meren vedet heidän päälleen, mutta israelilaiset kulkivat kuivaa maata meren poikki. 20Naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti tamburiinin käteensä, ja kaikki naiset seurasivat häntä tamburiineja lyöden ja karkeloiden.

21Mirjam viritti heille virren: "Veisatkaa Herralle, sillä hän on hyvin korkea, hevoset ja miehet hän mereen syöksi."

Matka jatkuu Maaran kautta Eelimiin

22Mooses antoi israelilaisten lähteä liikkeelle Kaislameren luota, ja he menivät Suurin erämaahan. He vaelsivat kolme päivää erämaassa löytämättä vettä. 23He tulivat Maaraan. Mutta he eivät voineet juoda Maaran vettä, sillä se oli karvasta. Sen tähden paikka sai nimen Maara ▼

▼ S.o. karvas.

. 24Niin kansa niskoitteli Moosesta vastaan ja sanoi: "Mitä juomme?" 25Mutta hän huusi Herran puoleen. Herra osoitti hänelle puun, jonka hän heitti veteen, ja vesi tuli makeaksi. Siellä hän antoi kansalle lain ja oikeussäädöksiä, ja siellä hän koetteli sitä. 26Hän sanoi: "Jos sinä kuulet Herraa, Jumalaasi, ja teet, mikä on oikein hänen silmissään, otat vaarin hänen käskyistään ja noudatat koko hänen lakiaan, niin en pane kärsittäväksesi ainoatakaan niistä vaivoista, jotka olen pannut egyptiläisten kärsittäviksi, sillä minä olen Herra, parantajasi."

27He saapuivat Eelimiin. Siellä oli kaksitoista vesilähdettä ja seitsemänkymmentä palmupuuta. He leiriytyivät siellä veden ääreen.